Avainsana-arkisto: Ei otsikkoa

person using macbook pro beside white ceramic mug

Ei otsikkoa, osa II

Ei otsikkoa -postaukset ovat kokoelma lyhyitä blogipostauksia, joille en jaksa tai halua syystä tai toisesta tehdä omaa postausta. Jokainen löytyy omalta sivultaan, joten lukeminen on helppoa ja vaivatonta.

Sisältö

Vierivä kivi ei sammaloidu

tilt shift lens photography of stone
Photo by Pixabay on Pexels.com

Tällä kertaa kokeilen tällaista hieman pidempää postausformaattia, jossa on useampi käsiteltävä aihe ja jokainen on, kuten varmasti jo huomasitte, omalla sivullaan. Tämän mahdollistaa WordPressin Gutenberg -lisäosa. Onneksi löysin kyseisen ominaisuuden WordPress.comista, ja eräänä kauniina päivänä sitten keksin kokeilla, että jos sais saman itse hostatulle blogillekin.

Ja saihan sen.

Mutta itse asiaan!

Mä maksan yli 100 euroa vuodessa tyhjyys.fi -domainin takana olevasta kotisivutilasta (en kyllä yhtään ymmärrä, mihin tarviin 25gt tilaa mut näillä mennään vielä tää vuosi) ja siihen sit toki domainin vuosimaksu joskus… En edes muista milloin se oli, mut ei oo tärkeetä tässä vaiheessa.

Pitkään olen tuskaillut, että mitä mä sille keksin, kun mä en käytännössä tarvi kahta domainia, enkä kahta kotisivutilaakaan (mulla on vielä Kapsi Internet-käyttäjät ry:n kautta kotisivutilaa, joka kuuluu mun jäsenyyteen), mut sit taas toisaalta mä en haluais luopua siitä kun ei koskaan voi tietää mitä keksii.

Toistaiseksi keksin, et voin ns. ”huoletta” leikkiä halutessani erilaisilla softilla, kuten esimerkiksi phpBB ja tämä WordPress, joten ainakin toistaiseksi kaikki on hyvin, kunhan jaksaa vain jaksaa paneutua lisäpalikoihin ja on uskallusta lähteä tutustumaan uuteen (tai tulla uudestaan tutuksi vanhan kanssa).

Kuvakaappaus foorumista

Juuri tällä hetkellä mä olen ainakin joiltain osin tyytyväinen siihen, mihin asti olen päässyt lyhyessä ajassa (huomenna tulee viikko siitä, kun aloitin näiden juttujen kanssa värkkäämisen), mut oman jaksamisen mukaan tässä meen että en esimerkiksi tiedä, milloin yllä linkattu foorumi on avoinna, jos nyt koskaan pääsen sellaiseen tilanteeseen, että olen tyytyväinen kaikkeen siellä.

Ja tuli sitä asennettua toinenkin foorumisofta, kun tota tilaa tosiaan on ”hieman” liikaa. En usko, että tää toinen foorumi tulee mitenkään isossa roolissa olemaan näissä mun säätämisissä ynnä muissa, mutta kunhan nyt tutustun uudestaan myös SimpleMachines Forumin toimintaan, koska saattanut tässä vuosien mittaan muuttuakin radikaalisti siihen nähden, mitä oli kun käytin viimeksi.

Mun ei kuitenkaan pitäny tehdä yhtään mitään mikä liittyis tietokoneisiin tai sosiaaliseen mediaan tai ylipäätään mihinkään, mut kas kummaa miten kävikään. Mä en vaan pysty olla yksinkertaisesti sekuntiakaan ilman että on jotain tekemistä, vaikka kirjoitettavaa ei löytyiskään.

Tyhjyys -blogia käytän lähinnä kaikenlaisen aivojätteen oksentamiseen, ja siinä sivussa kuten jo mainitsin, uusien lisäosien kokeilemiseen, jotka mahdollisesti voisivat olla hyödyllisiä tämän blogin käytössä.

Ikuisena pohtijana ja ajattelijana sitä vaan ei voi olla miettimättä, et miten pitkälle mun rahkeet riittää. Saisinko mä vihdoinkin jotain aikaiseksi, joka ehkä tois jotain rahan tuloakin mulle, vai jääkö taas yksi (tai useampi) idea pyörimään jonnekin takaraivoon kunnes heitän kuvaannollisen pyyhkeen kehään ja luovutan.

Aika näyttää.

close up photography of woman sitting beside table while using macbook

Ei otsikkoa, osa I

Olen tehnyt varmaan kymmeniä kirjoituksia samalla otsikolla, mutta koskaan ne eivät ole syystä X ja Y olleet kovinkaan pitkäikäisiä, kuten ei yksikään mun blogeista. Tämä valtteriollila.fi -domain taitaa olla kaikista pitkäikäisin, koska tää on ollu mulla vuodesta 2018, mutta tällä välin tää on muuttanut muotoaan niin useaan kertaan, että en enää itsekään pysy perässä, että mitä tän haluan olevan; blogi vai kenties yritystoiminnan kotisivusto. Nyt tää on ties kuinka monennetta kertaa blogi.

Mutta joo, eiköhän mennä itse asiaan.

Mä olen lähinnä pakon sanelemana laskenu mun pakolliset menot yhteen, ja huomannut että ainakin tällä hetkellä mä olen todella kusessa. Keskiviikkona 14. helmikuuta mulla menee vähän reilu 550 euroa pelkästään pakollisiin menoihin, ja niin kutsuttuja ylimääräisiä menoja, joita Kela ei huomioi on vajaa 350 euroa. Tosta summasta mä voin helposti leikata 29 euroa, ja pitkin hampain ehkä pari-kolme kymppiä enemmänkin. Ei oo herkkua olla työttömyyspäivärahoilla, mut en mä töitäkään kykene tekemään. 9 euron hommia mä en edes halua tehdä.

Tammikuussa kuntakokeilun työntekijä antoi kolme vaihtoehtoa, joko mä lähden töihin, työhön valmennukseen tai kuntouttavaan työtoimintaan, ja noista ainoa houkutteleva vaihtoehto on työllistyminen. Siinä on vain yksi pieni ongelma; nimittäin koska mulla ei ole lääkitystä, mun pitäis pystyä tekemään töitä mun oman jaksamisen mukaan kellon ajasta riippumatta, ja mun työhistorialla tai koulutuksella se ei ole mahdollista.

Toisekseen, mä voisin ehkä työllistää itseni kirjoittamalla, mutta koska mulla ei ole lääkitystä, mun inspiraatio, motivaatio ja kaikki sellanen on jossain hukassa. Tai lukkojen takana. Ainoa mihin mä kykenen on valittaa netissä, ku kaikki on päin persettä. Mä en enää edes jaksa saikuttaa, koska kuntakokeilun osalta sillä ei oo mitään vaikutusta; mä joudun silti hakemaan yhtä työpaikkaa. En tiiä, onko se ihan laillista tms., mut minkäs teet.

Kolmanneks, mä en halua mitään kokoaikaduunia tähän nykyiseen elämäntilanteeseen, koska silloin mä en jaksa harrastaa edes sitäkään vähää, mitä nykyään (eli kerran kuukaudessa). Se olis ihan painajaista yrittää sovittaa 40h työviikkoa ja sit yhtenä lauantaina jaksaa painaa aamusta iltaan showpainihommia.

Silti jostain olis saatava muutakin rahaa kuin työttömyyskorvauksia. Ei kuulemma sovi olla työttömänä, vaikka tää on ehkä parasta mitä mä tiedän. Edelle menee ainoastaan suomalaisen showpainin tekemiseen osallistuminen.

Pitäiskö mun ruveta tekemään videoita TikTokkiin ja/tai Instagramiin? En tiiä kyl onnistuisiko sekään ilman lääkitystä, joten taidan jättää toteuttamatta. Muutenkaan en oo ihan varma, et tulisko mun ”somehuoran” urasta mitään, jos alkaisin tekemään jotain helvetin videoita ja pitämään livejä, ku mä oon sellanen et hetken aikaa kiinnostaa juttu A, ja sit pitäis jo löytää uus juttu.

Miks kaiken pitää olla niin vaikeeta ilman lääkkeitä? Kysynpähän vaan.